Yleistä neitokakadusta

Neitokakadu
engl. Cockatiel
lat. Nymphicus hollandicus
ruo. Nymfkakadua

Neitokakadut elävät luonnonvaraisina Australian sisäosissa. Ne kuuluvat heimoon nimeltä Cacatuidae. Rannikolla ja Tasmaniassa niitä ei ole. Ne ovat pääosin avoimilla alueilla, veden lähellä. Ne elävät noin 20-30 vuotta. Luonnossa neitokakadut syövät ruohokasveja, jyviä, viljaa, hedelmiä, marjoja, heinien, pensaiden, rikkaruohojen ja puiden siemeniä. Ne hyökkäilevät myös viljapeltojen kimppuun, minkä takia viljelijät eivät pidä niistä. Neitokakadu on tuotu Eurooppaan 1800 -luvulla. Neitokakadut ovat parvilintuja.

Luonnossa neitokakadut pesivät puunkoloissa veden lähellä, sadekauden aikana, koska silloin vettä ja ruokaa on paljon saatavilla. Neitokakadut munivat tavallisesti 4-7 munaa, joista kaikki eivät aina selviydy aikuisiksi.Joskus naaraat tekev't ylimääräisiä munia, jotka eivät kuoriudu. Ne voivat olla harjoitusmunia tai ne voivat olla pesässä lämmittämässä poikasia. Neitokakadun munat ovat valkoisia.

Tuntomerkit

Luonnossa elävät neitokakadut ovat aina väritykseltään harmaita. Neitokakadu on n. 30cm pitkä pyrstöstä töyhtöön. Ne ovat solakkamuotoisia, niillä on pitkä pyrstö ja pitkät teräväkärkiset siivet. Harmaat koiraat ja naaraat erottaa helposti. Koiraalla on kirkas keltainen maski ja korvien päällä punaiset selkeät laikut. Koiraan pyrstön alaosa on hyvin tumma, yläpuolelta se on vaalean harmaa. Koiraan maha ja niska ovat vaaleanharmaita. Koiras neitokakadut ovat ensimmäiseen sulkasatoon asti naaraan näköisiä.
Naaraan maski on harmaa. Naaraillakin on koiraan tapaan punaiset laikut korvien päällä. Naaraan pyrstössä on poikkiviivoitus. Siipien sisäsulissa on keltaisia laikkuja.
Neitokakaduista on kehitelty useita värimuunnoksia, kuten Harlekiini, Lutino, Kaneli, Helmiäinen, Valkokasvo, Oliivi, Hopeat, keltaposki, pastellikasvo yms..
Väreistä lisää tietoa löytyy Väritys -sivulta.

Alla olevassa kuvassa näkyy harmaan naaraan ja koiraan päät.